Leppijärvi / Rural Art

Maaseututaide/Rural Art

Digitalisaatio maaseututaiteessa.

Lähemmäksi tekeminen, jaetut

kokemukset, uudet ja vanhat tilat,

”Think/act local, share global.”

rural_Page_09

Paluu,

Ekologinen maataidehanke

Siikaisten Iso-Leppijärvi

Karoliina Korvuo

https://karoliinakorvuo.wordpress.com

Tausta

 

Ympäristötaiteen mahdollisuuksia hahmotellaan Iso-Leppijärven ympäristöön Siikaisiin. Iso-Leppijärvi on pahasti rehevöitynyt ja uhkaa kasvaa umpeen ja kadota kuten myös koko n. sadan asukkaan Leppijärven kylä.

 

Yhteistyön tavoiteteena on järven ruoppaamisen ja ympäristötaiteen avulla tapahtuva ympäristön ja ihmisyhteisön elpyminen. Leppijärvestä halutaan tehdä asukkaita, matkailijoita ja monipuolista eliökantaa houkutteleva kohde.

 

Etätyön mahdollisuuden kasvaessa yhä suurempi joukko ihmisiä haluaa jälleen elää muualla kuin kaupungeissa. Matalat elinkustannukset, luonnonläheisyys tilan runsaus toimivat houkuttimena maallemuuttoon. Maaseutukohteilla täytyy kuitenkin olla myös muita vetovoimatekijöitä maallemuuttajien houkuttelemiseksi – kaunis luonnonympäristö, kriittisimmät palvelut, hyvät kulkuyhteydet, moderni yhteisöllisyys ja kulttuurikohteet voisivat toimia juuri tässä tehtävässä.

 

 Leppijärven Tavoitteet

 

  1. Luoda ympäristö, joka toimii mukavana tauko- tai retkipaikkana, jossa mahdollisuus luontopolkuun, istuskeluun, maa- tai tilataiteeseen ja esityksiin jännittävässä ympäristössä

  2. Paikkaan liittyvän historian tai muun tiedon, esimerkiksi eliöstön tms. Huomioiminen ja sisällyttäminen teokseen

  3. Eliöstön monipuolistaminen

  4. Maatuvien ja myrkyttömien materiaalien käyttö, huomion kiinnittäminen mahdollisimman hienovaraisten prosessien hyödyntämiseen taiteessa. Ihmisen invaasion minimoiminen massiivisen rehevöittämis- ja ruoppausprojektien jälkeen, paikassa valmiina olevien materiaalien ja mielikuvituksen arvostaminen.

  5. Yleisön houkutteleminen syötävillä lajeilla

 

Leppijärven ympäristöön sopiva taideteos voisi olla:

-suuri kivimuodostelma- pienistä kivistä tai suuria kiviä esim. Jonossa.

-koivikkoon viritetty tila – koivuja yhdistävät narut, peitteet maassa, katteet, labyrintti jätepuusta, hakekatekuviot huomio- tai luonnonväriset), roikkuva puutarha..

-erilaiset(veistokselliset) kasvualustat (syötäville tai kauniille) kasveille, jotka myös monipuolistaisivat paikan lajikirjoa houkuttelemassa tiettyjä eliöitä

-Yhteistyö metsäpuutarhurin tms. kanssa

-värjätyn jätepuun muodostamat kuviot: aidat, polut, janat, kuopat.. kuoppa täynnä värjättyä puuta ja välistä kasvaa jotain tiettyjä lajeja. Kehäkukkia tms.

-Leppijärven liittäminen ulkoilureittien ketjuun lähiympäristössä. Jonkinlainen ulkoilureitti järven ympärille. Pitkospuut, kivituhkapolku jne? Polut. Polku hylätyn ja rappeutuneen mutta pelastusoperaation kohteena olevan ympärille.

-Pienet sillat mahdollistamassa kulun ruoppausuomien ylitse

-Päällystetyt tai maalatut toteemit, puut, kelopuut..

-Materiaalikasat, jotka kompostoituu, tuottaa ravinteita ympäristöön jne. Ja jotka on muotoiltu jännittävästi, kasattu niin, että eri kerroksia paljastuu ja jotka hajotetaan, kun maatuminen on tarpeeksi pitkällä (materiaalin nopeus – kesä vai pari vuotta?)

-Ruoppausmateriaalin käyttö esim. Kumpujen rakentamiseen tai jonkin pinnan tasoittamiseen – tukahduttaa kyllä alla olevan kasvuston + mitä siemeniä tulee mukana?

-Vedenpinnan ja kiiltävän kivipinnan rinnastaminen. Haamuversio vaikka ruoppausuomasta.

-Kivipaadet vesialueiden keskellä? Esim. Uomissa.

-Veistokset laidunalueella – huomion kiinnittäminen rantalaiduntamiseen, ehkäisee rehevöitymistä, maisemointi

-Lehtikullalla päällystetyt kohdat maisemassa. Esim. Puiden halkeamat, kivien raot..

-Katos tai muu kevyt rakennelma, joka suojaa kosteudelta

-Ihmisten ulottumattomiin rajattu alue

Siikaperheen tarina Iso-Leppijärveltä 

Iso-Leppijärvellä tarjoiltiin ympäristötietoisuutta monitaiteellisessa sekä mieleenpainuvassa paketissa. Pilvisenä torstaiaamuna Siikaisten Iso-Leppijärvelle muutti Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden ympäristöteos Siikaperhe. Teoksien Kankaanpään taidekoulun takapihalta lähtenyt matka päättyi rannan tuntumaan, Kimmo Collanderin tilalle. Siikaperheen vastaanottajana toimi Siikaisten päiväkodin Pikku-Santran esikoululaisryhmä, joka pääsi viettämään normaalista poikkeavaa eskaripäivää oman kunnan lähiympäristöön. 

Pikku-Santran eskariväki osallistui yhteisölliseen teokseen keksimällä risuista tuotetuille kaloille nimet ja pystyttämällä niille nimikyltit. Eskariväki tutustui myös taideopiskelijoiden rakentaman tarinan muodossa järvien rehevöitymiseen ja kunnostamiseen liittyviin asioihin.

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now