Seinäjoen taidehallin toiminta perinteisemmän näyttelyn järjestämisen ohella on laajentunut viime vuosien aikana. Taidehalli pyrkii kehittämään visuaalisen taiteen kenttää alueellisesti, edistämään taiteilijoiden työmahdollisuuksia sekä tavoittamaan laajempia ja uusia yleisöjä. Välittäjätoimintaan on välttämätöntä panostaa ei-galleriakontekstissa ja monitahoisen verkostojen kanssa taidetoteutuksia tehdessä. Taidehalli toki toimii eräänlaisena välittäjänä myös yleisöjen suuntaan tehdessään yleisötyötä näyttely- ja oheisohjelmansa puitteissa.
Tässä tekstissä kuitenkin hahmotan välittäjän roolin taiteilijan ja potentiaalisten työllistävien tai taidetta teoksina tai asiantuntijapalveluna tilaavien ja hankkivien toimijoiden välillä. Näitä toimijoita ovat muun muassa monenlaiset yritykset, alue- tai kaupunkikehittäjäorganisaatiot ja 3. sektorin toimijat kuten erilaiset isommat järjestöt. Käytän näistä toimijoista tässä tekstissä termiä tilaaja. Myös oman organisaation sisällä tarvitaan välittäjätoimintaa eli Seinäjoen kaupungin eri yksiköt voivat toimia tilaajina. Sosiaali- ja terveyssektori on yksi iso osa-alue, johon taidetta on voimakkaasti viime vuosina integroitu ja välittäjäportaan mukana olo on sielläkin olennaista.
Kokemusta välittäjän roolissa toimimisesta Seinäjoen taidehallille on kertynyt yksittäisten omien yhteistyöprojektien kautta aiemminkin, mutta vuosina 2017–2019 käynnissä olleet kaksi hanketta toivat toimintaan uudenlaista syvyyttä ja haastoivat kehittämään roolia entistä vakiintuneemmaksi ja ammattimaisemmaksi.
Mullistaja-kutsumanimellä kulkenut hanke oli Leader-rahoitteinen ja siinä pyrittiin etsimään uudenlaisia työskentelymalleja maaseudulle sijoittuville taiteilijoille ja luomaan maaseututaidetoimijoiden alueellista ja kansainvälistä verkostoa. Toivon, että Seinäjoen taidehallin kokemuksista ja tavasta toimia löytyy heijastelupintaa myös muille pienille ja keskisuurille taidelaitoksille.
Mitä välittäjän roolissa toimiminen on?
Mitä välittäjän roolissa toimiminen taiteen kentällä sitten on?
Koen, että oleellisinta on luoda luottamuksen syntymistä ruokkiva ja hyvään vuorovaikutukseen pyrkivä yhteistyöilmapiiri. Tämä on toisaalta mutkikasta ja aikaa vievää, mutta käytännössä ollaan ns. perusasioiden äärellä. On tärkeää tulla tutuksi osapuolien kesken, kahvitella, jutella ja palaveerata. Mutkikkaaksi asian tekee työarjen kiireisyyden ja muiden realiteettien lisäksi se, että kommunikoinnissa saattaa olla yllättäviä haasteita. Taiteilijoiden ja tilaajien ammattisanasto ja tapa puhua tekemisistään ja toiveistaan on hyvin erilainen.
Kun päästään tilanteeseen, jossa tilaaja ymmärtää millaista taidetta tai asiantuntijapalvelua taiteilija tarjoaa, ollaan jo pitkällä.
Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Krista Petäjäjärvi on hahmotellut välittäjätoimintaa ja vetänyt asian ympärillä hyvää kehittämistyötä muun muassa Taiteilija osana organisaatiota (TOO) -verkoston kautta. TOO on kaikille vapaa kohtaamisen paikka, jossa yhteisenä nimittäjänä on kiinnostus taiteen ja työelämän kehittämisen rajapintaan. Seinäjoen taidehalli on ollut mukana verkoston toiminnassa. Petäjäjärven työn kautta olen sisäistänyt erilaisten prosessien ymmärtämisen merkityksen.
Välittäjän roolista on tärkeää pyrkiä ymmärtämään niin taiteilijoiden kuin tilaajien intressi-, resurssi-, viestintä- ja arvoprosesseja, jotta voi syntyä kehitystyötä eri toimijoiden kesken. Millaiset ovat tilaajan intressit, miksi ja mihin tarpeeseen taiteen halutaan vastaavan? Millaiset ovat taiteilijan motiivit ja valmiudet tuottaa ja tuotteistaa taiteellista osaamistaan ja etenkin sovittaa sitä tilaajan toiveisiin? Miten taiteen hintalappu määritellään ja kuinka sen sisältö sanallistetaan? Miten viestinnän prosessit hahmotetaan, aikataulutetaan ja toteutetaan? Miltä osin toimijoiden arvot yhtenevät ja miten mahdolliset arvoristiriidat ratkotaan? Näitä kysymyksiä on välittäjän kyettävä avaamaan ja toimimaan eräällä tavalla tulkkina osapuolten välillä prosessien hahmottamisessa.
Tätä kirjoittaessa Seinäjoen taidehalli valmistelee muuttoa uusiin tiloihin ja samassa yhteydessä tehtävää ohjelman uudistusta ja uutta strategista suuntaa. Toiminta historialliseen Kalevan Navettaan rakentuvassa taide- ja kulttuurikeskuksessa alkaa maaliskuussa 2020. Taidehallin visiona on olla rohkea ja verkostoitunut taidetoimija. Uudistuva ohjelma ammentaa ympäröivästä maaseudusta, ajankohtaisuudesta ja urban–rural-rajapinnasta.
Pyrkimys vahvaan yhteistyöhön, verkostojen laajentamiseen, taiteilijoiden aseman vahvistamiseen ja välittäjänä toimimiseen on kirjoitettu sisään ohjelmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi uutta Taidehalli välittää -ohjelmaslottia, jossa Taidehalli antaa 2–3 kertaa vuodessa paikalliselle taiteilijalle tai luovan alan toimijalle mahdollisuuden toteuttaa oma tapahtuma, teos tai muu idea. Nämä ajoitetaan näyttelyiden ripustustauoille. Lisäksi osana julkisen taiteen off site -ohjelmaa tehdään toteutuksia niin kaupunkikeskustassa kuin maaseutumaisemmissa ympäristöissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Hyvinä esimerkkeinä tällaisista toteutuksista ovat Kortteeri-hankkeessa tehdyt pilotit.
Välittäjäroolia hahmotellaan jatkossa myös tiiviimmin paikallisten taiteilijoiden ja ammattitaiteilijoiden yhteisöjen kanssa yhteistyössä. Toiveena olisi, että Seinäjoen taidehalli voisi toimia taiteilijoiden osaamisen välittäjänä tavalla joka hyödyttää kaikkia.
- Sanna Karimäki-Nuutinen